”PALAN LOPPUUN, JOS PANOSTAN KAIKKEEN TÄYSILLÄ. OLEN OPETELLUT PRIORISOIMAAN.” – Alma, 16
Amos Rexin toteuttama tutkimus paljastaa, miten Gen Z selviytyy arjessa, jota määrittävät epävarma tulevaisuus, polarisaatio ja brain rot – ja mitä taidemuseot voivat oppia heiltä.
Amos Rexin ja strategiatoimisto Norenin tutkimus 16-18-vuotiaiden arjesta osoittaa, että nuoret pyrkivät tietoisesti vahvistamaan omia voimavarojaan maailmassa, joka tuntuu yhä arvaamattomammalta.
Etnografiseen tutkimukseen osallistui viisi erilaista ystäväporukkaa pääkaupunkiseudulta. Haastattelujen lisäksi tutkimus sisälsi museo- ja galleriavierailuja. Nuoret myös osallistuivat löydösten analysoimiseen.
Sen sijaan, että nuoret panostaisivat yhteen tulevaisuuden suunnitelmaan, he varautuvat epävarmuuteen ja kasvattavat yleistä resilienssiään. He kartuttavat hyödyllisiä ja voimaannuttavia ajattelutapoja, taitoja ja ihmissuhteita. Samalla he suojelevat itseään siltä, mikä kuluttaa voimavaroja ja syö itseluottamusta.
Riippumatta nuorten erilaisista taustoista ja resursseista, he hyödynsivät neljää samankaltaista strategiaa resilienssin lisäämiseksi.
Kaikki nimet on muutettu yksityisyyden suojaamiseksi.
1. Voimavarojen aktiivinen kasvattaminen
Nuoret haastavat tietoisesti itseään. He kehittävät merkityksellisiä taitoja, kuten keskittymiskykyä, rajoittamalla ruutuaikaa ja suosimalla brain rotin sijaan palkitsevia offline-kokemuksia. Mikko kuvaa kokemustaan konsertissa Musiikkitalossa:
”Me oltiin opiskeltu sitä koulussa, joten mulla oli jonkin verran taustatietoa, minkä takia mä pystyin olemaan locked in [2 tunnin konsertin ajan Musiikkitalossa] vaikka tavallisesti mä en pystyis.” Mikko, 17
2. Kuluttavilta asioilta suojautuminen
Nuoret reagoivat myrkylliseen keskustelukulttuuriin välttelemällä polarisoivia aiheita ja vetäytymällä pienempiin, luotettaviin ryhmiin. He kuratoivat tarkasti läsnäoloaan sosiaalisessa mediassa.
”Me ei puhuta politiikasta, ainakaan isossa porukassa, koska me ei haluta disturb the peace. Me pysytään pinnallisella tasolla. Lähimpien kavereiden kanssa voi puhua syvemmistä jutuista.” Sean, 18
3. Palautuminen ja elpyminen
Nuoret kuvaavat kokevansa stressiä ja uupumusta. He pyrkivät tasapainottamaan digitaalista ylikuormitusta ja hyödyllisiä aktiviteetteja hetkillä, joissa voi rentoutua, päästää irti ja pitää hauskaa.
”Amos Rexin jossain aiemmassa näyttelyssä tykkäsin, et sai maata vatsallaan ja oli tunnelmavalo … Ei tarvinnu tehä mitään.” Iisa, 16
4. Luovuuden kautta itsensä toteuttaminen
Luovuuden harjoittaminen on nuorille kokonaisvaltainen tapa vahvistaa resilienssiä ja yhteyttä omaan autenttiseen itseen. He ymmärtävät luovuuden hyvin laajasti: kaikki maalaamisesta pukeutumiseen ja jalkapallon pelaamiseen nähdään itseilmaisun muotoina.
”Minecraftkin voi olla taidetta, siinä voi rakentaa tyhjästä mitä vaan (…) Kerran löydettiin viikkoja myöhemmin salainen bunkkeri minkä frendi oli rakentanut eikä kukaan tienny siitä.” Mikko, 17