Vuoren toisella puolen
”Kunnes leijona saa oman historioitsijansa, metsästäjä tulee aina olemaan sankari.” – Afrikkalainen sananlasku
11 taiteilijaa, lähes 60 teosta ja kolme uutta tilaustyötä.
Vuoren toisella puolen tuo yhteen nykytaiteilijoita, jotka työskentelevät Afrikan mantereella ja afropohjoismaisessa diasporassa. He tarkastelevat, kuinka kaupungit ja modernit maisemat muovaavat ihmisten ja paikkojen välisiä yhteyksiä. Lähentävät niitä, tai erottavat ne toistaan.
Teosten keskeisiä aiheita ovat liikkuminen ja kaupunkimaisemat, kieli ja kommunikointi, uudelleentulkitut historiat ja vaihtoehtoiset tulevaisuudet. Loulou Cherinet tutkii kaupunkikehitystä ja julkista tilaa Helsingin muuttuvan kaupunkikuvan kautta ja Ibrahim Mahama käsittelee muuttoliikettä siirtomaakauppaan liittyvien materiaalien avulla. Jeannette Ehlers nostaa esiin pohjoismaisen orjakaupan historian neonvaloteoksella, joka on esillä museon Mannerheimintielle avautuvassa ikkunassa.
Näyttely on osa Southnord Artfest 2026 -kokonaisuutta, ja sen ovat kuratoineet Marcia Harvey Isaksson (Southnord) ja Katariina Timonen (Amos Rex).
Taiteilijat
Minna Salami: Vuoren toisella puolen
Näyttely on saanut nimensä tarinasta, jonka Minna Salami kertoo kirjansa Aistien viisaus johdannossa. Hän kirjoitti tarinasta uuden version näyttelyyn.
Olipa kerran ammoisina aikoina kaupunki romahduksen partaalla. Sato oli mennyt pilalle ja ympärillä käytävät sodat hivuttautuivat kohti kaupungin rauhaa. Eräänä päivänä yksi kaupungin asukkaista muisti tarun, jonka mukaan horisontin toisella puolen sijaitsi vuori, jonka valtavat luonnonrikkaudet voisivat kääntää kaupungin onnen. Hän lähti etsimään vuorta.
Monta kuukautta myöhemmin hän palasi niukkuudesta kärsivään kaupunkiin. Muut kaupunkilaiset kuuntelivat synkkämielisinä, kun tutkimusmatkailija kertoi, että vuori oli löytynyt mutta maa siellä oli hedelmätön.
Aikanaan kaikki unohtivat vuoren – kaikki paitsi yksi kaupunkilainen, jota oli jäänyt vaivaamaan ajatus siitä, ettei tutkimusmatkailijan kertomus ollut koko totuus. Niinpä hän lähti kaupungista löytääkseen suuren vuoren.
Miten kaksi ihmistä saattoi kiivetä samalle vuorelle ja palata takaisin kotiin niin erilaisten kokemusten kanssa?
Kun nainen palasi, hän yllätti kaikki. Legenda oli totta. Hänen löytämänsä vuori oli vehreän kasvillisuuden peitossa ja siellä kasvoi korkeita puita ja ainakin pari sataa erilaista kasvilajia.
Kaupunkilaiset alkoivat kinastella. Miten kaksi ihmistä saattoi kiivetä samalle vuorelle ja palata takaisin kotiin niin erilaisten kokemusten kanssa? Kumpikin puhui kuitenkin totta. He olivat vain katsoneet vuorta eri suunnista. Vuoren yksi puoli oli karu ja toinen hedelmällinen.
Ajan saatossa tästä kaleidoskooppimaisesta vuoresta tuli osa kaupunkilaisten yhteistä identiteettiä. Kun ilmastonmuutos uhkasi vuorta he yhdistivät voimansa suojellakseen sitä. He rakastivat vuorta, koska se toi heille vaurautta, mutta vielä enemmän he rakastivat sitä siksi, että se osoitti heille kuinka eriävät näkökulmat, olivat ne kuinka haastavia tahansa, rikastuttivat heidän ymmärrystään maailmasta.
Minna Salami
Minna Salami on nigerialaissuomalainen ja ruotsalainen kirjailija, puhuja ja yhteiskuntakriitikko. Salami on Open Society Ideas Workshopin Fellow-jäsen ja hän on aiemmin toiminut THE NEW INSTITUTE -instituutissa Senior Fellow -tehtävässä ja ohjelmajohtajana.
Salami on kirjoittanut teokset Can Feminism Be African? A Most Paradoxical Question (Harper Collins, 2025) ja Sensuous Knowledge: A Black Feminist Approach for Everyone (Bloomsbury, 2020). Hänen teoksiaan on käännetty useille kielille. Salamin esseitä ovat julkaisseet muun muassa Financial Times, The Guardian, The Ideas Letter ja Project Syndicate, ja hän pitää säännöllisesti puheenvuoroja ja luentoja eri puolilla maailmaa.
Salami oli Black Feminism and the Polycrisis -lyhytelokuvan taiteellinen johtaja. Elokuva voitti Lovie Award -palkinnon vuonna 2024. Salamin kirjat ovat inspiroineet lukuisia työpajoja, kursseja ja taidenäyttelyitä.
Tutustu näyttelyn aistihuomioihin ennen vierailua.
taiteilijat
Igshaan Adams
Akinbode Akinbiyi
Loulou Cherinet
Adji Dieye
Jeannette Ehlers
Lungiswa Gqunta
Liisa-Irmelen Liwata
Ibrahim Mahama
Sandra Mujinga
Karl Ohiri
Emeka Ogboh
kuratointi
Marcia Harvey Isaksson, Southnord
Katariina Timonen, Amos Rex
PROJektinjohto
Anastasia Isakova
Christine Langinauer
Petteri Mård
Tekstit näyttelyssä
Iia Palovaara
näyttelyarkkitehtuuri
NLÉ
visuaalinen ilme
Alexander Boxill Design
näyttelyn työryhmä
Kieran Long
Elsa Hessle
Itha O’Neill
rakenteet & tekninen johto
Jussi Piironen
johtava teknikko
Tii Laakso
Freelance-Teknikot
Paul-Oskar Aiha
Tatu Engeström
Petteri Enroth
Cyane Findji
Sini Havukainen
Oona Hein
Willem Heeffer
Tuukka Kaila
Maikki Kaikuru
Tuomas Karjalainen
Kimmo Kumela
Tuuli Kudjoi
Peetu Liesinen
Jussi Pakkala
Kati Peltola
Olavi Pietiäinen
Tomi Stankevitsch
Eveliina Wirtanen
AV-suunnittelu
Sohei Yasui
Marianne Lagus
valosuunnittelu
Marianne Lagus
koordinointi
Antonella Perna
konservointi
Mia Derichs
Studio Rex
Melanie Orenius
yleisöohjelma
Emma Hovi
Melanie Orenius
Iia Palovaara
Laura Porola
tuotanto, Tekstit & tapahtumat
Sanja Kulomaa
Helena Fernström
kävijäkokemus
Melissa Aaltonen
Pamela Frankenhaeuser
Miklas Hoggard
Henna Korpela
Mirjami Nykänen
Alisa Närvänen
Henri Pienimaa
Maria Saarikoski
Sergio Urbina
Krista Vikman
Customer service staff
Discussion guides
Exhibition guides
Group services
saavutettavuuskonsultointi
Kaiao
Kynnys ry
viestintä & markkinointi
Susanna Kivisilta
Iiris Mattsson
Noora Nuotio
Milla Paananen
Ziyi Pei
yritysyhteistyöt
Anna Iso-Ahola
Graafinen suunnittelu
Alexander Boxill Design
Kati Peltola
TSTO
Animaatiot
TSTO
Graafinen tuotanto
Grano
Media Kakko
käännökset
Arazo Arif
Koko Hubara
sanasto, konsultaatio
Wisam Elfadl
Koulutus & konteksti
Wisam Elfadl
Maimouna Matikainen-Soreau
Anna Rastas
Näyttely on osa Southnord Artfest 2026 -kokonaisuutta.
Amos Rexin omistaa Amos Andersonin rahasto.
Pääyhteistyökumppani: Helsingin Sanomat. Yhteistyökumppanit: Bauer Media Outdoor, Genelec.