Maanala

2.4.–21.8.2022
Mariele Neudecker, Over and Over, Again and Again, 2004. Kuva: David Lambert.

Maanalainen maailma on arvoituksellinen, jännittävä, houkutteleva, vaarallinen ja salaperäinen. Maanpinnan alta ei löydy pelkästään maata, mineraaleja ja juuria. Siellä on myös tulivuorten hehkuvaa magmaa, maanalaisia vesisuonia, tutkimattomia luolia, kaninkoloja, katakombeja ja metrotunneleita.

Maanala-ryhmänäyttely tutkii neljän eri teeman kautta sitä, miten taiteilijat ovat läpi vuosisatojen kuvanneet maailmoja jalkojemme alla. Laajassa näyttelyssä on esillä 101 teosta 62 taiteilijalta. Teokset vievät meidät maankamaran luoliin ja onkaloihin, mytologisiin kuoleman valtakuntiin, kirjallisuuden kaninkoloihin ja jalkojemme alla olevan maan hyödyntämisen jälkiin.

Näyttelyssä sekä nykytaide- että historialliset teokset piirtävät meille monipuolisen ja monipolvisen kuvan maanalaisista todellisuuksista. Maanalassa on maalauksia, veistoksia, valokuvataidetta, installaatioita ja videotaidetta. Näyttelyn vanhin teos on 1600-luvulta ja uusimmat taas valmistuivat juuri tätä näyttelyä varten.

Maanalan taiteilijat ovat:
Roma Auskalnyte, Felipe de Ávila Franco, Per Barclay, Antoine-Louis Barye, Ursula Biemann, Louise Bourgeois, Tom Claassen, J. F. Clemens / Nicolai Abildgaard, Johan Christian Dahl, Tacita Dean, A K Dolven, Gustave Doré, Cho Duck-Hyun, Cecilia Edefalk, Magnus Enckell, Anna Estarriola, Akseli Gallen-Kallela, Helene Garberg, Ane Graff, Håkon Gullvåg, Inma Herrera, Nicola Hicks, Leif Holmstrand, Peter Johansson, Per Kirkeby, Jussi Kivi, John Augustus Knapp, Britta Marakatt-Labba, Lucila Mayol, Elina Merenmies, Gustav Metzger, Félix Nadar, Joar Nango & Ken Are Bongo, Ernesto Neto, Mariele Neudecker, Tuula Närhinen, João Penalva, Giovanni Battista Piranesi, Tal R, Eduard Riou, Pipilotti Rist, Auguste Rodin, Nina Roos, Hans Rosenström, Martinus Rørbye, Geir Harald Samuelsen, Sten Are Sandbeck, Nedko Solakov, Axel Straschnoy, Pascale Marthine Tayou, John Tenniel, Katja Tukiainen, Marianna Uutinen, Marko Vuokola, Jens Ferdinand Willumsen, Per Wizén, Joseph Wright of Derby, YOUNG-HAE CHANG HEAVY INDUSTRIES

Tutustu Maanalan online-avajaisiin ja kurkista näyttelyn rakennusvaiheisiin museon YouTube-kanavalla.

Teemat

Geologia: luolat ja onkalot 

Ihminen teki luolasta itselleen paitsi kodin mutta myös kulttipaikan. Kymmeniätuhansia vuosia sitten eläneiden ihmisten tekemät luolamaalaukset ovat maailman vanhimpia kuvataiteen teoksia. Erityistä kiinnostusta luoliin ja tulivuoriin esiintyi romantiikan aikakaudella. Joseph Wright of Derby (1734–1797) on parhaiten tunnettu maisemamaalauksistaan ja muotokuvista. Hän oleskeli 1774 Italiassa, missä hän teki Salernonlahdella olevasta luolasta neljä maalausta vaihtelevissa valaistusolosuhteissa. Aihe on tyypillinen romantiikanajan taiteelle, jossa vaikuttavat luonnonelämykset ovat keskeisiä.

Nykytaiteilijoilla on siis käytettävissään pitkä ja vanha perinne, jonka päälle rakentaa, kun he tutkivat maanalaisuutta taiteessaan. Maanalainen on taiteessa ajaton teema.

My­to­lo­giat: las­keu­tu­mi­nen maa­na­lai­seen

Maanalainen maailma tarjoaa paikan jumaltaruille ja myyteille. Siellä asuu olentoja, jotka ovat monesti pelottavia ja uhkaavia. Kristinuskossa helvetti sijoitetaan useimmiten maan alle. Se on esitetty kauhistuttavana paikkana, jonne joutuvat kaikki ne tuomitut synnintekijät, joilta on evätty taivaspaikka.

Katja Tukiaisen (s. 1969) maalaus Dante et Virgile aux enfers (Dante ja Vergilius helvetissä, 2019) perustuu kirjailija Dante Alighierin Jumalaisen näytelmän (noin 1300) Inferno -osaan, jossa kirjailija ja hänen oppaanaan toimiva kreikkalainen runoilija Vergilius ylittävät Kaaronin veneellä Akheron-virran matkalla helvettiin. Teos mukailee ranskalaisen taidemaalarin Eugène Delacroix’n samaa venematkaa kuvaavaa tunnettua maalausta vuodelta 1822.

Eduard Riou, kuvituksia kirjaan: Jules Verne, Voyage au centre de la terre, Paris: Librairie Hachette, 1917. Yksityiskokoelma.

Alas ka­nin­ko­loon: ta­ri­noi­den sy­vyy­des­sä 

Lewis Carrollin kirjassa Liisan seikkailut ihmemaassa (1865) kaniini ottaa liivintaskustaan esiin kellon, mutisee jotain ja palaa takaisin koloonsa. Liisa seuraa häntä ja syöksyy alas maanalaiseen maailmaan, missä ”mikään ei ole niin kuin se on”. Vastaavia tarinoita maanalaiseen päätymisestä ja siellä asustavista olennoista löytyy kaikkialta maailmasta, niin kansansaduista kuin nykypäivän lastenkirjoista.

Monet ovat kautta aikojen kuvitelleet maan ontoksi. Teoria maan onttoudesta osoitettiin pian vääräksi, mutta kirjallisuudessa se eli edelleen. Jules Vernen tunnetun Matka maan keskipisteeseen (1864) -romaanissa ryhmä tutkijoita laskeutuu islantilaisella tulivuorella olevan kraatterin kautta maan sisään. Siellä he törmäävät merkillisiin kasveihin, eläimiin ja luonnonilmiöihin. Edouard Riou (1833–1900) kuvitti useita Vernen kirjoja. Hänen kuvillaan oli suuri vaikutus kirjojen suosioon, ja niitä käytetään edelleen romaanin kuvituksissa.

Ihmisen jälki: tutkimus ja hyö­dyn­tä­mi­nen

Ihminen on itsensä suurin vihollinen hyödyntäessään maanalaista maailmaa. Ihminen on louhinut oman jälkensä maan alle: maan alta löytyvät aarteet, kuten kulta, timantit ja öljy, mutta myös ihmisen rakentamat jätevesiviemärit, katakombit ja metrotunnelit. Nämä aiheet ovat keskeisiä monien nykytaiteilijoiden teoksissa, jotka kommentoivat poliittisia konflikteja ja globaalia kestämätöntä kehitystä.

Pascale Marthine Tayoun (s. 1967) Diamondscape (2012) lähtökohtana on timanttien tuotanto ja kauppa Afrikan maissa. Timanttiteollisuus ja muu maaperäisten resurssien riisto ovat aiheuttaneet väkivaltaisia konflikteja, jotka ovat maksaneet lukemattomia ihmishenkiä, ja sadat tuhannet ovat joutuneet pakolaisiksi. Usein puhutaan ”veritimanteista”, joka kertoo niiden olevan peräisin konfliktialueilta. Sotia rahoitetaan monesti jalokivillä ja tämä on tarjonnut yksittäisille sotilasjohtajille mahdollisuuden ylläpitää pieniä omia armeijoitaan samalla kun ihmisiä on käytetty säälimättömästi hyväksi.

Studio Rex

Maanalainen Amos Rex on myös kuin eräänlainen luola, ja Maanala-näyttelyn aikana tämä korostuu museon taidepajatila Studio Rexissä.

Studio Rexissä voit etsiä itsellesi mukavan paikan, ja pysähtyä pohtimaan matkaasi Maanala-näyttelyssä. Miten näyttelyn tarina alkaa, jatkuu tai päättyy? Se on täysin sinusta kiinni. Taidepajatilassa voit kirjoittaa tai piirtää yhdessä muiden vieraiden kanssa – ehkä haluat jatkaa jonkun muun ideaa, tai jättää seuraavalle kävijälle lauseen kesken.