Kemiöläissyntyinen Amos Anderson oli suomenruotsalainen liikemies, lehdenkustantaja ja taidemesenaatti. Lyhyeksi jääneen opiskeluajan jälkeen Turussa ja ulkomailla hän siirtyi 1902 Helsinkiin, missä hänestä tuli nopeasti huomattava, monella alalla toimiva yrittäjä. Omaisuutensa perustan hän loi ensimmäisen maailmansodan aikana kiinteistökaupoilla. Myöhemmin hänen merkittävimmät yhtiönsä olivat tuolloin Suomen suurin sanomalehti Hufvudstadsbladet ja Tilgmannin kirjapaino. Amos Anderson osallistui myös politiikkaan kansanedustajana 1920-luvulla.

 

 

 

Liiketoimiensa ohella Amos Anderson oli laaja-alainen kulttuurin ja tieteen ystävä. Hän oli erityisen kiinnostunut keskiajasta ja katolisuudesta, vanhasta kirkkoarkkitehtuurista ja musiikista. Myös teatteritaide oli lähellä hänen sydäntään. Hän kirjoitti ja ohjasi näytelmiä, ja 1930-luvun puolivälissä hän rahoitti Helsingissä sijaitsevan Ruotsalaisen Teatterin korjaustyöt. Maailmaa nähneen ja paljon matkustaneen Andersonin lempikohde oli ikuinen Rooma. 1950-luvulla hän teki aloitteen Suomen Rooman instituutin, Villa Lanten perustamiseksi. Amos Anderson ei myöskään unohtanut nuoruutensa Turkua, mikä ilmenee mm. hänen tuestaan paikalliselle ruotsinkieliselle yliopistolle, Åbo Akademille. Hän oli myös kiinnostunut kuvataiteesta ja 1920-luvun lopussa tuki mm. Helsingin Taidehallin rakentamista. Lisäksi hän keräsi taidetta pitkälti ystävyys- ja mesenaattipohjalta. Elinaikanaan hän ehti kerätä 400 teoksen taidekokoelman, jonka kirjo ulottuu keskiaikaisista paneelimaalauksista aina modernismiin saakka.

Amos Anderson osti 1927 Kemiönsaarella sijaitsevan Söderlångvikin tilan ja laajennutti sen päärakennuksen kartanomaiseksi 1930-luvulla. Tilasta muodostui hänelle läheinen kesäpaikka ja siellä hän myös kuoli 82-vuotiaana 2.4.1961.

Poikamiehenä pysytellyt Amos Anderson perusti 1940 yhdistyksen, Föreningen Konstsamfundetin, josta tuli hänen perillisensä. Yhdistyksen myötä hänen työnsä jälki näkyy edelleenkin yhteiskunnassamme niin talouden kuin kulttuurin alalla. Se jakaa stipendejä taiteen, journalistiikan ja ammattikoulutuksen aloilla. Lisäksi yhdistys harjoittaa perustajansa toiveen mukaisesti museotoimintaa. Hänen nimeään kantava taidemuseo toimi Helsingin Yrjönkadulla 1965–2017, ja Söderlångvikin museo Kemiönsaarella on auki kesäisin. Konstsamfundetin suurinvestointi, uusi taidemuseo Amos Rex avattiin elokuussa 2018.