Föreningen Konstsamfundetin kokoelmat ovat yksi Suomen suurimpia yksityisiä taidekokoelmia. Niitä hallinnoi ja ylläpitää taidemuseo Amos Rex. Kokoelmat käsittävät tänä päivänä liki 6200 luetteloitua teosta, pääasiallisesti maalauksia, veistoksia, piirustuksia, grafiikkaa ja valokuvia. Lisäksi niihin kuuluu koko joukko niin media- ja tekstiilitaidetta, huonekaluja kuin lasi- ja keramiikkaesineitä.
Konstsamfundetin kokoelman perustana on liikemies ja taidemesenaatti Amos Andersonin (1878–1961) oma, yli 400 teoksen kokoelma, sekä erillinen monen sadan mitalin kokonaisuus. Amoksen kuoltua hänen perustamansa, Amoksen koko omaisuuden perinyt Konstsamfundet-yhdistys jatkoi kokoelman kartuttamista.
Kokoelmahankinnat uskottiin vuonna 1965 avatulle Amos Andersonin taidemuseolle ja sen museolautakunnalle, jolla oli alkuvuosina määräävä asema ostoista päätettäessä. Sittemmin, kun Amos Andersonin taidemuseon toiminta muutti muotonsa Amos Rexiksi, on uusi museo jatkanut työtä Konstsamfundetin kokoelmien parissa. Niiden profiilista ovat vuosien saatossa vastanneet erityisesti kaksi pitkäaikaista museonjohtajaa: Bengt von Bonsdorff vuosina 1963–2001 ja Kai Kartio 2001–2024. Tänä päivänä osa Amoksen kokoelmista on pysyvästi esillä kahdessa museossa: Amos Andersons Hem -kotimuseossa Yrjönkadulla sekä Amos Andersonin entisessä kesäpaikassa Söderlångvikissa Kemiönsaarella.
1900-luvun suomalainen moderni taide sekä viimeisten viiden vuosikymmenen taiteen eri ilmenemismuodot ovat erityisen hyvin edustettuna Konstsamfundetin kokoelmissa. Niissä ei ole pyritty antamaan kaikenkattavaa ja aukotonta kuvaa taiteen kehityksestä, vaan niissä on syvennytty tiettyihin ilmiöihin, kausiin ja taiteilijoihin. Esimerkiksi viime vuosisadan alun ja puolivälin taide muodostaa tärkeän painopisteen. Marraskuun ryhmän ja sen lähipiirin taiteilijoilta, mm. William Lönnbergiltä, Ragnar Ekelundilta ja Alvar Cawénilta, on runsaasti teoksia. 1930- ja 1940-luvun modernisteista voimme mainita Sulho Sipilän ja Yrjö Saarisen sekä Prisma-ryhmän taiteilijoista Yngve Bäckin, Sigrid Schaumanin, Sam Vannin ja Torger Enckellin. Abstrakteja pyrkimyksiä edustavat muun muassa Ahti Lavonen, Anitra Lucander, Lars-Gunnar Nordström ja Juhana Blomstedt. Nykytaiteilijoiden kirjo on runsas ja moninainen. Taidehankinnoissa on suosittu erityisesti nuorta ja kokeilevaa taitetta painotuksenaan erityisesti maalaustaide, mutta myös taidegrafiikka.
Omien ostojensa lisäksi Konstsamfundet on saanut vuosien varrella useita lahjoituksia. Felix Nylundin veistoksia, maalauksia ja piirustuksia sekä Birger Carlstedtin maalauksia ja satoja luonnoksia sisältävät lahjoituskokoelmat ovat merkittävällä tavalla vaikuttaneet museon ilmeeseen ja toimintaan. Muiden huomattavien lahjoitusten ansiosta mm. taiteilijat Santeri Salokivi, Gunvor Grönvik, Georg Engeström, Olli Lyytikäinen, Rabbe Enckell ja Henry Wuorila-Stenberg ovat hyvin edustettuina. Volker ja Maija Dallmeierin 1960- ja 1970-luvun ulkomaisen grafiikan kokoelma täydentää laajaa kotimaisen grafiikan osastoa. Torsten Helsingiuksen lahjoituskokoelma sisältää taas mitalitaidetta.
Tutustu myös Sigurd Frosteruksen talletuskokoelmaan! Sille on omistettu oma salinsa Amos Rexissä.
