Menneet näyttelyt

Neljä valtavaa hohtavan vihreää hahmoa juurtuivat tilapäisesti Lasipalatsiaukiolle ja Bio Rexin terassille kesällä 2024. Vangitseva salaperäisyys ympäröi Kim Simonssonin Sammaljättejä, jotka kuuluvat suomalaisen kuvanveistäjän tähän mennessä suurikokoisimpiin teoksiin. Viittomakielellä kommunikoivat jätit kutsuvat meitä kyseenalaistamaan, unelmoimaan ja kuvittelemaan lasten pelottomaan tapaan.

Taide liikuttaa tai on liikuttamatta meitä tavoilla, joita emme itsekään aina oikein ymmärrä, saati osaa sanoittaa. Musta tuntuu, toistaiseksi on Amos Rexin ensimmäinen museon kokoelmia näin laajasti esittelevä näyttely ja se menee teosten kautta tunteisiin. Näyttelyyn valikoidut yli sata teosta johdattelevat kävijät eristäytyneisyydestä empatiaan ja hurmoksesta nostalgiaan. Musta tuntuu, toistaiseksi -kokoelmanäyttely esittelee kokoelman teoksia yli 70 taiteilijalta 1960-luvulta nykyhetkeen saakka.

Josefina Nelimarkan (s. 1982) The Cloud of Un/knowing -näyttely nostaa katseemme ylös korkealle. Nelimarkan uusista teoksista koostuva kokonaisuus tutkii pilviä ja niiden olemusta osana maapallon veden kiertokulkua. Näyttelyssä nähdään hetkessä muuntuvia teoksia ja ilmastodatalla ohjattua teknologiaa. Reaaliaikaiset mittaukset paikallissäästä ja arktisilta alueilta muuttuvat kauniiksi ja hienovaraiseksi kokonaisuudeksi, jossa valot, äänet ja digitaaliset vesipisarat ovat jatkuvassa liikkeessä.

Japanilainen säveltäjä ja taiteilija Ryoji Ikeda rakentaa äänestä, valosta, fyysisistä ilmiöistä sekä matemaattisista huomioista immersiivisiä audiovisuaalisia installaatioita. Teosten joukossa nähtiin myös uusia teoksia, jotka olivat yhteydessä museon ainutlaatuiseen arkkitehtuuriin. Amos Rexin näyttely oli Ikedan ensimmäinen yksityisnäyttely Suomessa.

Tunnustusten keräämisestä sirpaleenkerääjän arkeen, neulottuihin päiväkirjoihin ja monsteriasuihin – kolmatta kertaa toteutettavassa Generation-triennaalissa nuorten taiteilijoiden suhde luovuuteen on jälleen monitaiteinen ja ennakkoluuloton. Näyttelyn 50 taiteilijaa ja työparia muodostavat yhdessä rikkaan ja monimuotoisen kokonaisuuden, jossa heidän taiteellinen äänensä tulee kuulluksi. Keskeisessä roolissa on ennen kaikkea nuoren sukupolven kokemukset eletystä elämästä sekä pohdinnat maailman tilanteesta.

Hiljainen paraati -näyttelyssä Hans Op de Beeckin hypnoottinen maailma valtasi Amos Rexin 21.9.2022–26.2.2023. Belgialainen taiteilija loi museoon uuden kokemuksellisen kokonaisuuden, joka kutsui katsojan pysähtymään arkisten hetkien ja elämän suurten kysymysten äärelle.

Maanpinnan alta ei löydy pelkästään maata, mineraaleja ja juuria. Siellä on myös tulivuorten hehkuvaa magmaa, maanalaisia vesisuonia, tutkimattomia luolia, kaninkoloja, katakombeja ja metrotunneleita. Amos Rexin Maanala oli laaja, neljästä teemasta koostuva näyttely, joka käsitteli sitä, miten taiteilijat halki vuosisatojen ovat kuvanneet jalkojemme alla olevia maailmoja.

Amos Rexillä ja Bill Viola Studiolla on ilo esitellä arvostetun video- ja installaatiotaiteilija Bill Violan ensimmäinen yksityisnäyttely Suomessa. Violan kokonaisvaltaiset, kiehtovat videoprojisoinnit myyttisesti virtaavista vesistä ja loimuavista tulista täyttivät Amos Rexin maanalaiset näyttelytilat 22.9.2021–27.2.2022..

Between us toi kolmen taiteilijan teokset Amos Rexin näyttelysalien ulkopuolelle tiloihin, jotka eivät ole aiemmin olleet näyttelykäytössä. Kutsuttujen taiteilijoiden Karoliina Hellbergin, Tero Kuitusen ja Raimo Saarisen teokset vievät meidät kiireisen kulutuskulttuurin, ihmisen jälkeisen luonnon valtaaman maailman sekä rinnakkaistodellisuuksien äärelle.

Egyptin loisto jalkautui samanaikaisesti kahteen tilaan: Helsingin Amos Rexiin sekä Tallinnan Kumu-taidemuseoon. Harvinainen kaksiosainen näyttely pohjautuu Italian Torinossa toimivan Museo Egizion kokoelmaan, joka on yksi tärkeimmistä muinaisen Egyptin taiteen ja kulttuurin kokoelmista Egyptin ulkopuolella.

Amos Rex esitteli Birger Carlstedtin (1907 – 1975) elämäntyötä suuressa näyttelyssä, joka käsittää taiteilijan koko tuotannon 1920-luvun abstrakteista kokeiluista aina 1950-luvulta alkaneeseen konkretistiseen kauteen saakka.

Elokuvaa, kuvanveistoa ja installaatiota sisältävä näyttely tarkastelee kaiken elollisen toiminnan perustaa: yksittäisiä kokonaisuuksia, jotka kiinnittyvät laajempaan kontekstiin. Lonneke Gordijnin ja Ralph Nautan vuonna 2007 perustama Studio Drift käyttää teoksissaan useita tekniikoita liikkuen vaivattomasti taiteen ja teknologian rajapinnoilla. Näyttelyn keskeinen teos on Drifter, utooppinen visio, jossa betoninen monoliitti leijailee ääneti kohti tuntematonta määränpäätä.

teamLab on Tokiossa toimiva, noin 500 jäsenestä muodostuva monialainen taiteilijaryhmä. Taiteilijoista, koodareista, tietokoneanimaattoreista, matemaatikoista, arkkitehdeistä, graafisista suunnittelijoista sekä kirjailijoista koostuvan ryhmän yhteisenä tavoitteena on ”uudelleenmääritellä todellisuus”.